Informaatiovaikuttaminen on uhka maamme turvallisuudelle. Tämä alkaa olla jo meidän kaikkien tiedossa, mutta monet eivät silti ymmärrä konseptia informaatiovaikuttaminen.
Kyseessä on eräänlainen sodankäynnin muoto, jota on harjoitettu jo kauan ennen internetin syntyä. Internetin myötä tieto leviää nopeasti, mutta niin leviää valitettavasti myös väärät uskomukset ja propagandakin.
Informaatiovaikuttamisen tarkoituksena on ohjata massojen mielipiteitä ja käyttäytymistä jakamalla sisältöjä, jotka tukevat informaatiovaikuttajan (esimerkiksi jokin valtio) tarkoitusperiä.
Kyberturvallisuuskeskus kertoo näin: ” Valtionhallinnon viestintäsuosituksessa ja tehostetun viestinnän ohjeessa informaatiovaikuttaminen määritellään toiminnaksi, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn. Vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien tietojen levittäminen ja painostaminen sekä sinänsä oikean tiedon tarkoitushakuinen käyttö (esimerkiksi faktat irrotetaan todellisesta asiayhteydestään). Kyse on strategisesta toiminnasta, jonka tavoitteena on saada kohde tekemään itselleen haitallisia päätöksiä ja toimimaan omaa etuaan vastaan. Usein vielä tiedostamattaan. On tärkeä muistaa, että avoimeen ja demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvat erilaiset mielipiteet ja näkemykset. Ne eivät ole informaatiovaikuttamista.”
Jotta voisimme välttää tällaisia vaikuttamisyrityksiä, tulisi jokaisen verkossa vähääkään toimivan yksilön olla medialukutaitoinen. Medialukutaito käytännössä merkitsee esimerkiksi lähdekriittistä suhtautumista eri sisältöihin ja toimijoihin, terveellä epäluulolla suhtautumista huomiota herättäviä sisältöjä kohtaan sekä omasta tietoturvasta huolehtiminen.
Tässä muutama vinkki, jotka kannattaa ottaa aktiiviseen käyttöön:
- Katso kokonaisuutta – vaikuttaako se luotettavalta? Älä jaa mitään, mitä et ole lukenut kokonaan. Älä myöskään reagoi päivitykseen, ellet tiedä sen olevan luotettavasta lähteestä. Ilmianna disinformaatiota sisältävät julkaisut.
- Tarkista aina lähde – eli minkälaista sisältöä lähteesi yleensä jakaa, kuinka uskottavalta sisällön jakajan tausta vaikuttaa – ns. ”ohut” profiili somessa ei ole kovin luotettava, ei myöskään pelkästään hätkähdyttäviä ”uutisia” jakavat kanavat tai profiilit.
- Jos ”uutinen” vaikuttaa liian hätkähdyttävältä tai pöyristyttävältä, kannattaa olla erityisen epäluuloinen. Tämä on nimittäin informaatiovaikuttamisen yksi keino saada ihmiset reagoimaan voimakkaasti – jakamalla ”tietoa”, joka on niin hurjaa, että ihmiset reagoivat siihen nopeasti ja vahvasti.
- Lisää kaikkiin käyttämiisi kanaviin mahdollisimman hyvä tietoturva – eli esimerkiksi kaksivaiheinen tunnistautuminen tai vastaava. Ole tarkkana salasanasi kanssa, älä jaa sitä muille ja pidä se omassa tiedossasi. Salasanan tulisi olla sellainen, ettei sitä pysty arvaamaan.
- Kerro myös läheisille, joilla ehkä medialukutaito on heikompi, miten hänkin tunnistaa informaatiovaikuttamisen helpommin.
Laura Johansson
Eduskuntavaaliehdokas, RKP
Viestinnän asiantuntija